Linksmosios Pedutes tarha on yksi rakkaimmista ja vanhimmista yhteistyötarhoistamme. Tarha on niin erilainen kuin muut Liettuan tarhat. Jokaisella koiralla on henkilökohtainen ”avustaja”, joka opastaa koiraa siirtymävaiheessa hylätystä ketjukoirasta kotikoiraksi. Koiria viedään kahviloihin, merenrannalle, koulutuksiin ja koira saa olla tarhalla vaikka kuinka pitkään, kunhan vain koira löytäisi sen parhaan mahdollisen oman kodin.

Tarhan vapaaehtoisia on käynyt Suomessa lukuisia kertoja, mutta Pet Rescue Finlandin vapaaehtoisten matkat ovat aina suuntautuneet väärälle puolelle Liettuaa. Jopa yhdistyksen Liettuan vastaavaa Liisaakin laiskottaa neljän tunnin ajomatka pääkaupungista Vilnasta.

Tämä epäkohta piti siis ehdottomasti korjata. Niinpä joukko Pet Rescue Finlandin aktiiveja, Heidi, Sanna, Mira, Marjatta, Kata lensivät Helsingistä Riikaan ja Liisa haettua porukat, lähdettiin ajelemaan kohti Klaipedaa. Pienen kiertoajelun varrella oli Siauliu Letenele tarha ja Mazas Draugas tarha, joissa myöskin pysähdyttiin, mutta siitä myöhemmin. Nyt kerrotaan rantalomasta koirien kera. Jos Linksmosios Pedutes on erilainen tarha, niin tästä tarhamatkastakin tuli ihan erilainen tarhamatka.

Klaipedassa joukkoomme liittyi adoptioperheemme, joiden pikkuinen Nika tuli Linksmosios Pedutes tarhalta Suomeen vuosi sitten. Perhe halusi nähdä, mistä heidän perheenjäsenensä on tullut.

Tarhamatkan porukka: Nika-koiran perhe, tarhan omistaja Simona, Liisa, Kata, Marjatta, Mira, Sanna ja Heidi. Jorma saapui paikalle myöhemmin.

Ensimmäisenä päivänä tutustuimme tarhat tiloihin ja sen jälkeen jokainen meistä sai itselleen oman koiran päiväksi.

Jokainen sai ”oman” koiran päiväksi
Miran ”oma” koira päiväksi oli Kopa, joka löysi kodin Liettuasta

Pakkasimme koirat autoihin ja ajoimme tunnin ajomatkan Kuurinkynnäkselle Nidan pikkuiseen, idylliseen kalastajakylään. Matkan varrella pysähdyimme kävelemään hiekkadyyneillä.

Mirta seniori ottaa nokoset automatkalla. Mirta löysi kodin Liettuasta.
Kävelyllä hiekkadyyneillä

Olimme aikamoihen näky, monia ihmisiä ja vielä enemmän koiria. Kaupugilla kävelimme pitkin rantabulevardia ja päästimme koirat nauttimaan hiekkarannalla juoksemisesta.

Ulkoilun jälkeen pysähdyimme pizzalle ja kuinkas ollakkaan, pikkulinnut olivat kertoneet, että oli Simonan syntymäpäivä.

Toisena päivänä otimme jalankulkijoiden lautan koirien kanssa ja kävelimme Kuurinkynnäksellä ihanan mäntymetsän läpi. Osa luottokoirista sai juosta vapaana juoksuliinan kanssa. Koirien luoksetulo on tärkeä taito, jota kaikille tarhalla tulleille koirille opetataan. Puolessavälissä matkaa rannalle pysähdyimme avoimelle niitylle ja tarhan työntekijä, eläinten käyttäytymiseen erikoistunut Ema piti meille koirankoulutustuokion. Moni meistä yhdistyksen jäsenistä ottaa koiria kotihoitoon ja kaikki mahdollinen tietotaito työkalupakissa on tarpeen.

Lauttamatka koirarannalle
Kävely mäntymetsässä
Eman koirakoulu on alkamassa
Ihana Gunther löysi kodin Suomesta
Keskittyminen ja suhteen luominen ihmiseen on kotiutuvan rescuekoiran ABC. Heidin kanssa työskentelee Cika, joka löysi kodin Liettuasta mutta palautettiin, koska pissasi matolle.

Ema opetti meille yksinkertaisia mutta niin tärkeitä asioita koiran keskittymiseen liittyen. Koiran koulutus ei ole temppujen oppimista, vain ihmisen ja koiran välisen suhteen luomista ja vahvistamista. Luottamuksen rakentaminen ja koiran stressitasojen laskeminen ovat ensimmäisiä tehtäviä, kun tarhakoira tulee uuteen kotiin tai hoitopaikkaan. Namipaloina käytetään aina koiran päivittäistä ruoka-annosta, joten koirat saavat osan ruuastaan koulutuksen kautta.

Koulutustuokion jälkeen kävelimme koirarannalle ja voi että kaikki nauttivat. Aika pysähtyi, istuskelimme rannalla ja nautimme onnellisten koirien touhuista. Kenelläkään ei ollut kiire, aurinko paistoi ja meren aallot pyyhkivät rantaa laiskasti.

Koirien ranta Kuurinkynnäksellä
Sekä koirat että ihmiset nauttivat kiireettömästä hetkestä rannalla

Rantapäivän jälkeen veimme koirat ravintolaillalliselle. Koirat osasivat kerjätä oikein mahtavasti. Tiesimme, että illallisen jälkeen alkaisi kotimatka ja pieni haikeus hiipi mieleen. Kiinnyimme hoitokoiriimme kaiken yhteisen touhun jälkeen. Oli mahtavaa tarjota koirille huomiota, rapsutuksia, kävelylenkkejä ja koulutushetkiä. Ensi kesänä uudelleen!

Sanna, Kata ja ihanat seniorikoirat lounaalla. Seniorit ovat nyt Suomessa omissa kodeissaan.
Rentona rantabulevardilla